Matt. 10:16–22
Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 10
Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset. Pitäkää varanne, sillä ihmiset vievät teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä synagogissaan. Maaherrojen ja kuninkaidenkin eteen teitä tullaan viemään minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille. Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki. Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.”
Tämä on Pyhä evankeliumi!
Ei uskoisi, että eilen oli joulupäivä. Lämmin joulutunnelma haihtuu nopeasti tapaninpäivän saapuessa, kun vietämme tätä päivää niiden vuoksi, joita vainotaan uskonsa vuoksi… tai jotka ovat menettäneet henkensä Jeesuksen nimen tähden.
Tulevaisuuden kuva: Tänään se tapahtui. Yritin lähteä pois kaupungista, kun automaattisen tarkastuspisteen tunnistin hälytti. Puomi ei auennut ja konemainen ääni käski palaamaan kotiin ja odottaa soittoa. Kansalaispisteeni olivat jo tippuneet niin alas, etten pystynyt enää ostamaan kuin välttämättömiä elintarvikkeita. Kodin verkkoyhteydet oli jo rajoitettu vain valtiollisille sivuille eikä matkalippuja voinut enää ostaa. Puhumattakaan että olisin voinut poistua maasta. Valvontakamerat lienevät kuvanneet minut liian usein kirkkomme lähistöllä. Jeesuksen mainitseminen puhelimessa lienee ollut viimeinen niitti. Nyt musta auto tuli pihaan hakemaan minua…
Jeesus lähettää
Evankeliumiteksti vie meidät tilanteeseen, jossa Jeesus on lähettämässä opetuslapsiaan matkaan, siis tehtävään, jota varten heidät on valittu. Evankeliumi oli vietävä kaikille – joulun sanoma lähtee liikkeelle. Nämä periaatteet kuuluvat kaikille, jotka aikovat olla evankeliumin työssä.
Lähettilään ovat jonkun asialla, ei omalla vaan lähettäjän asialla. Valtuutus tulee lähettiläältä. Jeesus on tietoinen mihin Hän lähettää. Ilman lähettäjää emme ole mitään. Vertauskuva lampaista susien keskellä on vastaansanomaton. Lammas ei voi itse yhtään mitään raatelevalle pedolle. Sen ominaisuudet jäävät alakynteen kirjaimellisesti suden kohdatessa. Voima on siis täysin ulkopuolellamme, lähettäjän valtuutuksessa. Jeesus lähettää – Jumala lähettää mahdottomiin tilanteisiin, joissa oma voima riisutaan täysin ja olemme täydellisesti riippuvaisia siitä, mitä Jumala itse meille antaa.
Matt. 10:39 ”Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”
Jumalan pelikirja on toisenlainen kuin tämän maailman: laskelmointi ja evankeliumin laimentaminen on jotakin, mikä vie harhapoluille. Tie, joka eteemme piirretään, on selkeä, mutta mahdoton kulkea ilman Hyvää Paimenta.
Viisaus (kavaluus), emme ole ”nukkeja”, jotka ovat tahdottomia. Tämä vie paikalle, jossa ei ole väärää nöyryyttä (alistun kaikkeen ja kaikkien alle), vaan olemme valmiita toimimaan kuin käärme, joka ajoi omaa asiaansa siekailematta. Kuitenkin samalla viattomuus altistaa avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle, jossa kaikki on avointa. Tämä yhdistelmä on ainutlaatuinen ja haastava: emme välttele vaaroja ja ole kädenlämpöisen mitäänsanomattomia, vaan valmiina kärsimään lähettäjän vuoksi ja laittamaan kaiken peliin.
Jeesus jakaa
Tekstimme piirtää armottoman rajalinjan ihmisten välille: on vain Jeesuksen omia ja niitä, jotka Hänet hylkäävät ja yrittävät päästä eroon myös Hänen seuraajistaan.
Meillä on vaara kieltää ihmisen varjo, taipumus äärimmäiseen pahuuteen – silmittömään tuhoamiseen. Toisen maailman sodan jälkeen moni vannoi, ettei samanlaista tuhoa enää ihminen tekisi. Kuinka lyhyt on ihmisen muisti?
Kaikki lähtee liikkeelle välinpitämättömyydestä ja oman nahkansa varjelemisesta hiljentämällä niiden äänet, jotka tarvitsisivat puolesta puhujaa. Miljoonat kristityt kärsivät tänäänkin.
Raja ei piirry ihmisten välillä vaan ihmisten sisällä, annammeko vallan sille, joka haluaa säilyttää oman elämämme.
Ainoastaan Jeesus voi avata silmämme näkemään, mistä Hänen kutsussaan on kysymys:
1. Kor. 1:18: ”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.”
Seimeen syntynyt ristin mies on kanssamme joka hetki. Vain hän voi tuoda rauhan joka ylittää olosuhteet ja jonka kutsun voimalla meidän omahyväinen oman elämän varjelu muuttuu alttiudeksi kärsiä uskonsa tähden.
Nousemme nyt tunnustamaan Pyhän kristillisen uskomme Apostolisen uskontunnustuksen mukaan