Matt. 7:13–14
Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 7
Jeesus sanoo: ”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!”
Tämä on pyhä evankeliumi
Tämän sunnuntain evankeliumiteksti on ytimekäs kohta Jeesuksen vuorisaarnasta. Vuorisaarna on talletettuna Matteuksen evankeliumin 5-7 luvuissa ja sisältää myös tämän kohdan, jonka kuulimme.
Saimme viettää yhdessä mahtavan reilun viikon Pyhätunturin kupeessa Kairosmajalla rippileirillä. Kun olimme opiskelleet viikon ja ulkoläksytkin oli hienosti suoritettu, oli loppukokeen aika. Kokeen jälkeen kutsuimme teidät konfirmoitavat yksitellen meidän vetäjien juttusille saamaan palautteen. Muutamalla mieleen nousi kysymys jo ennen koetta ja viimeistään haastateltavaksi tullessa joku sanoi sen ääneen.
”Pääsinkö läpi?” Ei ollut yksi ja kaksi teistä riparilaisista, joille tuo kysymys tuli mieleen, kun pyysimme teistä jokaisen vuorollaan loppukokeen jälkeen haastateltavaksi. ”Pääsenkö läpi?” – tuo kysymys voi nousta tämän meidän evankeliumitekstinkin äärellä. ”Mahdunko portista?”, ”Pysynkö tiellä?”.
Ahtaan portin ja kaidan tien edessä on kiusaus alkaa selittämään: ”no oikeastaan ei se tie niin kapea ole, hyvin mahtuu, kun varovasti mennään, oikeastaan se onkin aika leveä.” tai portista: ”kyllä siitä kaikki mahtuu, ei ole korkeus, leveys tai pituus rajoituksia. Jos nyt ei ihan poikittain yritä läpi niin kyllä mahtuu!”
Tämän sunnuntain aihe on osuvasti ”Totuus ja harha” – Ei ole syytä alkaa harhauttamaan – tuosta portista ei mennä läpi yksilösuorituksella ja tie on todella kapea!
Evankeliumitekstiämme edeltää yksi jae Matt. 7:12: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”
Rippikoululeirillä yhtenä ulkoläksynä oli kymmenen käskyä – tuo yksi jae, joka tunnetaan kultaisena sääntönä tiivistää toisen lain taulun käskyt, elämän liikennesäännöt – hyvän elämän ohjeet.
Noita kahta lain taulua voi ajatella myös peilinä, josta heijastuva valo läpivalaisee meidät: tekomme, ajatuksemme, sanamme Jumalan pyhän lain edessä. Se mittaa meidät, mahdummeko portista – ja yksikin horjahdus suistaa kapealta tieltä. Huomaamme, ettemme pysyneet tiellä. Mikä siis avuksi?
Hän, joka sanoo nuo sanat mitkä evankeliumitekstistä luimme, sanoo: Minä ole tie totuus ja elämä… Totuus johtaa tielle, joka vie elämään. Totuus ei ole vain totuutta siitä, että olen syntinen, Jumalan tahdon rikkonut mies tai nainen. Totuus on sitä, että viattoman veri on vuotanut niin sinun kuin minunkin puolestani. Jeesuksen ristin uhrin tähden saamme kuulla vapauttavan sanan Vapahtajamme suusta: ”Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”
Jeesus on tie ja portti, siksi mikään muu tie ei voi viedä perille. Sama Juha, jonka toisen laulun kuulemme myöhemmin, runoili tuosta tiestä:
”On yksi tie vain elämäänSe kulkee halki pimeänYli vuorien, poikki laaksojenValaisee kirkkaus ikuinenVain rakkaudessa KristuksenElämä on iäinenSaat rauhan hänen haavoissaanSiis turvaa vain vapahtajaan”(Juha Tapio: Yksi tie)
Kun kuulin, että lähden vetämään riparia Lappiin, täytyy tunnustaa, että mieleeni tuli, että onhan tämä aikamoista – seurakunnassa vähiten aikaa ollut vakituinen työntekijä lähetetään kahdenkymmenenviiden leiriläisen ja isosten kanssa Lappiin, jossa vetäjä on viimeksi ollut kesällä viime vuosituhannella. Kun kävimme esimiehen kanssa leiriasioita läpi, sain paperille käsin piirretyn kartan avukseni. Reitiltä voi eksyä…
Kuitenkin saimme Kairos-Kaisasta oppaan retkellemme, enkä vetänyt leiriä yksin, vaan meitä oli kolme vetäjää isosten lisäksi ja retkipäivänä kuljimme merkattuja polkuja ja pitkospuita pitkin – Raamatussa sanotaan Jes. 30:21
Aina kun olet eksymässä tieltä,
milloin oikeaan, milloin vasempaan,
sinä omin korvin kuulet takaasi ohjeen:
– Tässä on tie, kulkekaa sitä.
Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni. Se on valo minun matkallani. Ps. 119:105.
Tänään saamme iloita teidän kaikkien kanssa, että nämä nuoret ovat saavuttaneet tärkeän etapin elämässään. Vähitellen itsenäistyen he kulkevat kohti aikuisuutta ja tänään heidät konfirmoidaan. Vahvistakoon armollinen Jumala heidän uskoaan ja johdattakoon heitä kaikissa elämän käänteissä.
Pyydän nyt teitä nuoria saapumaan alttarin eteen.
Nouskaamme tunnustamaan kristillinen uskomme apostolisen uskontunnustuksen mukaan.