Vuosi: 2022

  • Saarna 16: Matt. 1:18-24 (18.12.2022) – Laukaa

    Matt. 1:18–24 (1. vuosikerta)

    Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 1

    Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

    Tämän sunnuntain evankeliumiteksti on poikkeuksellisesti kaikissa vuosikerroissa sama, Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille, mutta tässä tekstissä fokuksessa onkin Joosef. tekstistä olen nostanut kolme teemaa:

    Joosefin osa

    Taivaallinen väliintulo

    Kuninkaan sukuun

    Ensimmäiseksi Joosefista. Joosefia ei mainita kovinkaan usein Uudessa Testamentissa, vain parikymmentä kertaa – kun puhutaan tästä Joosefista, joka on päähenkilönä tänään evankeliumissa. Olkoon tämä hänen jouluevankeliuminsa.

    Tuo nasaretilainen teknikko oli onnellinen mies. Mies oli löytänyt rakkaimpansa ja kihlaus Marian kanssa oli toiveiden täyttymys.

    Häntä oli kohdannut katastrofi: maa oli paennut jalkojen alta, tyhjä suru oli vain jäljellä. Hän ei saisikaan Mariaansa. Hän oli pettänyt hänet. Lapsi, jota Maria nyt odotti ei ollut hänen, ei voinut olla.

    Joosef on valmis kantamaan itse kaiken kivun ja pettymyksen. Hiljaisuudessa hän purkaisi kihlauksen. Hän ottaisi taakan itselleen eikä 5.Mooseksen kirjan lain kivitystuomio kohtaisi avionrikkojaa. Joosef osoittaa armoa ja oikeamielisyyttä – hurskautta ja Jumalan pelkoa ja toimii sen mukaan kihlattuaan kohtaan.

    Vaikka hän itse on ”Uhri”, hän ei tahdo saattaa Mariaa häpeään, vaan mieluummin hän itse ottaa häpeän kannettavakseen, hylkäämällä Marian. Ulkopuolisten silmissä hänet olisi leimattu mieheksi, joka ensin saattoi Marian raskaaksi, ja sitten jätti nuoren tytön ja lapsen oman onnensa nojaan.

    Tästä meillä on opittavaa: kuinka osaisimmekaan olla ”Joosefeita Jumalan laki kunnioittavia ja hienotunteisia: kaikin tavoin lähimmäisen julkista häpäisemistä välttäviä. Siis vaikka meitä vastaan olisi räikeästi rikottu emme lähde julkisesti hakemaan oikeutta puhumalla esimerkiksi pahaa toisesta.

    Joosefin osa on toisaalta ihmeellinen: kuulemme taivaallisesta väliintulosta. Enkeli ilmoittaa Marian raskauden jumalallisen alkuperän, josta Luuk.1:35 kertoo:

    Enkeli vastasi: »Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.

    – tuo hetki muuttaa kaiken. Joosefin aikomus purkaa kihlaus ei toteudu. Jumala puuttuu peliin. Umpikujasta avautuukin ainutlaatuinen tehtävä Jumalan pojan kasvatti-isänä. Enkelin ilmoitus antaa Joosefille tehtävän antaa pojallensa nimen, josta profeetat ovat satoja vuosia kertoneet: Jeesus – Herra pelastaa tai Immanuel – Jumala kanssamme.

    Jumalan työ on sataprosenttisesti Hänen varassaan. Näinä kiireisinä joulunalusviikkoina on hyvä pysähtyä sen äärelle. Jumalalla on hyvä tahto meitä lapsiaan kohtaan. Hänen suunnitelmansa toteutuu Jeesuksessa. Joosef, Daavidin poika saa sukuunsa kuninkaan, messiaan, joka on vapauttava kansansa synneistä. Hän täyttää velvollisuuteensa turvan tuovana isänä perheelleen.

    Jeesus, jonka syntymä on lähellä, tuli meidän veljeksemme: Hepr.2:17-18

    Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.

    Näin tänäänkin saamme ylistää Jumalan pelastussuunnitelmaa, jonka Hän toteutti Jeesuksen syntyessä tänne ihmiseksi. Tähän suunnitelmaan Maria ja Joosef suostuivat ja saivat kantaa taivasta sylissään, Jumalan poikaa, joka syntyy tänne maailmaan pimeyteen.

    Myöhemmin Pietari saa kirjeessään (1.Piet. 2:9) ylistää: ”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.”

    Joulun odotus on hiljentymistä sen ilosanoman äärellä, että Jumala lähetti Jeesuksen pelastajaksemme, tätä joulun ihmettä saamme alkavalla jouluviikolla ihmetellä ja kiittää Jumalaa siitä, että saamme odottaa Vapahtajan syntymäjuhlaa.

    Nousemme nyt tunnustamaan Pyhän kristillisen uskomme Apostolisen uskontunnustuksen mukaan

  • Saarna 17: Luuk. 2: 1-20 (25.12.2022) – Lievestuore

    Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 2:1-20

    Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: – Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

    Jumalan on kunnia korkeuksissa maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa!

    Tänään on jouluaamu. Saimme kuulla nuo enkelien joukon sanat. Kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valon. Joulun lapsi on syntynyt.

    Maan päällä rauha – Joulun lapsi on rauhan lähde. Jos katselemme maailmaa, näemme paljon rauhattomuutta. Kuinka joku voi julistaa rauhaa näissä olosuhteissa saattaa joku kysyä. Joulun lapsen rauha lahjoitetaan Hänen kauttansa jokaisen ihmisen sydämeen. Onko sinulla joulurauha sydämessäsi? Vai onko niin, ettei sinulla ole sisäistä rauhaa. Sinulla ei ole rauhaa Jumalan kanssa. Synnit painavat omaatuntoa ja sisällä on jatkuva levottomuus.

    Jumalan lupaukset täyttyvät tänään. Hän lähettää pelastajan, rauhan ruhtinaan, valon koko kansalle, joka pimeydessä vaeltaa. Kansa ei pääse pois pimeydestä omin avuin. Se tarvitsee auttajan iankaikkisuudesta ihmiseksi seimeen syntyneenä. Vain Jumalan rakkaus on todellisen rauhan lähde.

    Enää Jumalan suunnitelma ei ole piilossa. Profeettojen ennustukset täyttyvät. Lapsi on syntynyt. Tänään saamme viettää tätä juhlaa. Jumala syntyi ihmiseksi meidän kaltaiseksemme. Hän tuli meitä auttamaan. Kun meistä ei ole itseämme auttamaan.

    Jumalan lupaukset täyttyvät.

    Ketä Jumala käyttää lupausten, omien suunnitelmien täytäntöön panossa?

    Ensiksi evankeliumitekstissä kuulemme, että keisari Augustus hallitsi Rooman valtakuntaa ja oli käskynhaltijoidensa kautta käynnistänyt verolle panon – Joosef lähti siis veroilmoituksen tekemistä varten Betlehemiin – ja profeetan sana toteutuisi

    2 (5:1) Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. [Jes. 7:14]

    Rooman valtakunnassa keisaria pidettiin jumalan vertaisena, kuitenkin joulu ei ole hänen juhlansa. Itse Rooman keisari oli sivuosassa palvellen Jumalan päämäärää. Pelastaja oli syntyvä koko maailmalle. Jumalan herruus on maallisen vallan yläpuolella.

    Tuolloin hallitsijan tuntomerkkinä oli tuolloin valta ja loisto – keisari asui palatsissaan, jossa kaikkea oli tarjolla. Ruokaa, juomaa, huvituksia ja ylellisyyttä. Kuulemme evankeliumitekstistä, että maailman vapahtaja syntyy tallissa ja hänen vuoteenaan on eläinten ruoka-astia.

    Joulun lapsi on syntynyt ja laskettu seimeen, josta eläimet söivät, ei puhtaisiin hygieenisiin lakanoihin. Hän syntyy tänne elämän leiväksi ihmisille, todelliseksi ravinnoksi. Tosi kuningas haluaa tulla nälkäisten ihmisten ruuaksi. Hän antaa elämänsä muille eikä havittele valtaa ja kunniaa, vaan antaa itsensä meille ravinnoksi tänäänkin. Hän itse on elämän leipä.

    Kuka sitten kuulee ensimmäiseksi Jumalan pojan syntymästä. Eikö olisi ollut kätevintä, että se olisi julistettu maan parhaille tiedotusvälineille, joka silloin oli keisarin käskykoneisto, joka oli saanut myös verollepanokäskyn jokaisen kansalaisen tiedoksi.

    Ei Jumala valitsee toisin. Hän ilmoittaa ilosanoman paimenille – sen ajan sekatyömiesporukalle, joita pidettiin epäluotettavina ja arveluttavina. Heidän maineensa oli huono eikä heidän todistustaan pidetty oikeudessa pätevänä. Palkkapaimenet saattoivat jättää lauman vaaran uhatessa. Jumala valitsee heidät kuulemaan taivaallisen ilosanoman ensimmäiseksi. Se kertoo meille, että Jumala tulee syntisen luokse ja heitä varten.

    Jumala ei pysy erillään maailman synnistä vaan rakastaa sellaista, joka ei täytä Hänen pyhyytensä täydellistä mittaa. Augustus saattoi kohdella vihollisiaan väkivallalla. Herra Jeesus taas kohtaa heidät rakkaudella ja anteeksiannolla. Joulun lapsi on hyvä paimen, joka antaa henkensä lampaidensa puolesta.

    Älä pelkää

    Taivaallinen sotajoukko – lukematon määrä enkeleitä ilmestyi paimenille ja he pelkäsivät – siis karskit miehet pelkäsivät – Ja enkeli sanoo Älä pelkää. Ulkoiset pelot kulkutauti ja jatkuvat uutiset sodasta ovat täyttäneet tajuntamme ja herättävät myös pelkoa tulevasta. Jumala kuitenkin julistaa myös tänään ”Älä pelkää”. Tarvitsemme tuota taivaallista sanomaa.

    Voi olla, että pelkäät sitä, että Jumala on hylännyt, koska hänen kirkkautensa valaisee kaiken mitä elämäsi pitää sisällään. Siihen Jumala sanoo: Älä pelkää! Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Jouluna Jumala tulee luoksemme ja poistaa pelon antamalla itsensä meidän vuoksemme tähän maailmaan. Hän on se joulun lapsi, joka poistaa pelon kaiken maailman sekasorron keskellä. Hän antaa rauhan levottomuuteen.

    Jumala ei sano sinulle: tämä sanoma on vain niille, jotka ovat sen arvoisia. Ei, Hän sanoo: tässä on teille ilosanoma – Ilosanoma, joka kuuluu aivan jokaiselle – Ilosanoma, jota ei julisteta niille, jotka ovat sen arvoisia, vaan juuri sen vuoksi, että Jumalan armo syntisiä ihmisiä kohtaan tulisi esille.

    Saamme tänään joulunaamuna liittyä paimenten seuraan ja vastata kutsuun lähteä Betlehemiin katsomaan sitä, jonka Herra on ilmoittanut. Jumalan ilmoitukseen luottaen saamme lähteä matkaan. Saamme vastaanottaa ilosanoman: Meille on syntynyt vapahtaja, Hän on Kristus Herra. Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita Hän rakastaa.

    Nousemme nyt tunnustamaan Pyhän kristillisen uskomme Nikean uskontunnustuksen mukaan