[Julkaistu aiemmin loppuvuodesta 2019]
Unissasaarnaaja Maria Åkerblomista kertova elokuva Marian paratiisi on nostanut julkiseen keskusteluun horrossaarnaajateeman. Kysymykseni nousee omista selvityksistäni, joihin ryhdyin kuultuani Juha Valkeapään mainitsevan nimen ”Kormano” Helena Konttista käsittelevässä esitelmässään STI:n symposiumissa. https://youtu.be/QAm_BKaAAh8?t=2902
Anna Kormanoa pidetään Helena Konttisen seuraajana..
Katselen vanhaa hautakiveä sukuni kesäkodin vajassa. Vanha kivi on korjattu pois hautausmaalta talteen. Katri Kormanon (Kormana) tytär oli isoisäni äiti. Olisiko jokin yhteys hänen jo tuon horrossaarnaajan välillä?
Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta antoi vastauksen. Kirkon kirjojen mukaan isoisoäitini on syntynyt samalla kylällä, jossa Anna Kormano (o.s. Koppinen) oli synnyttänyt pojan.
Voidaan vain arvailla, ovatko Anna ja Katri olleet tekemisissä keskenään? Ajattelen, että tuohon aikaan se on ollut hyvin todennäköistä. Heidän miehensä eivät kuitenkaan olleet veljeksiä.
Helena Konttinen aloitti horrossaarnat 1905, Anna kutsuttaisiin profeetaksi myöhemmin. HisKin kautta sain vastauksen kuitenkin tuohon kysymykseen. En ole sukua horrossaarnaajalle.
Anna Kormano-nimen googletettuani silmiini osui kirjan nimi: Sanan tähti, tuon kirjan nimiölehdellä oli tuttu paikka ”Munakka” ja vuosiluku 1966. Kysyin sitten myöhemmin istuessani aamupalapöydässä anoppilassa Munakan kylällä, oliko Kormanosta tietoa. Vastauksen jälkeen puolen tunnin kuluttua istuimme horrossaarnaajan pojan tyttären Annan tuvassa. Tuon kahdeksankymppisen, valoisan sydämen kristityn mummon tuvan pöydällä odotti kirja Sanan tähti – minulle varattuna.
Tuohon kirjaan oli koottu elämänkerrallista tietoa Anna Kormanosta ja otteita hänen julistuksestaan. Kävi myös ilmi, että hän oli vaikuttanut karjalan evakkona isieni mailla Kerimäellä ja isoisäni kertoi olleensa 40-luvulla horrossaarnaseuroissa, jossa Anna Kormano oli saarnannut.
Yliopistotutkimusta horrossaarnaamisesta löytyy vähän. Professori Aarni Voipion väitöskirjat 1900-luvun alkupuolelta avaavat ilmiötä. Voipiota on tutkittu kohtuullisen tuoreessa gradussa. Löysin myös gradun vuodelta 1982, josta selviää, ettei kyse ollut yksittäisistä saarnaajista vaan horrossaarnaaminen on laajalle levinnyt ilmiö 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ohessa oleva unissasaarnaajien levinneisyyskartta on otettu kyseisestä tutkimuksesta.
Etelä-Savon unissasaarnaaminen : historiallinen tausta, levinneisyys ja siihen vaikuttaneet tekijät, Gradu 1982